Juurikin tasan tarkkaan viikko sitten torstaina käytiin ilmaisen sisäänpääsyn innoittamana Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa, sekä myös Luonnontieteellisessä museossa.
Mimosan (tietenkään en koskenut, siellähän on kyltti mikä kieltää koskemasta kasveihin kun ne voi olla myrkyllisiä/vaarallisia ... :) siemeniä tarvitsee kyllä hankkia jossain vaiheessa jostain. Tuntokasvi on aivan ihana ja haluun kans, tosin tarvinnee odottaa sinne kevääseen ja kasvukauden alkuun :P
Taas tuntuu melko kummalliselta kattoa näitä kuvia, ihan kun siitä olis ikuisuus kun ne on otettu. En osaa käsittää sitä, miten nopeesti aika kulkee. Ihan kohta on jo syksy taas (vastahan se oli kun fiilistelin viime syksynä sadepäiviä ...) ja sitten talvi ja kylmä ja ää!
Ja tulevaisuus. Tuntematon sellanen.
Pitäis osata elää enemmän hetkessä. Kyllä mie aika hyvin osaankin, mutta toisaalta sitä murehtii aina ihan liian paljon tulevaa, tai muistelee menneitä. Omalla kohdalla ehkä enemmän vielä sitä tulevan murehtimista, tosin sekin sitten ihan asiasta riippuen. Jos yrittäis olla ihan tässä ja nyt, vielä enemmän. Aina voi tehdä suunnitelmia, mutta toisaalta sitä Elämää ei pitäs odottaa, koska se on tässä ja nyt.
Aww, kettuja ! :3
Perjantaina ennen kotiinlähtöä piti vielä viettää pari tuntia Suomenlinnassa, istuskeltiin melko pitkä tovi kallioilla huuhtomassa jalkoja. Jännä semmonen vähän hypnoottinen, tai muuten vaan rauhottava fiilis sillä aaltoilevalla merellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti