sunnuntai 17. heinäkuuta 2011
Something new
Otsikon kettu-kuva sai lähteä, ainakin toistaiseksi. Oranssi olisi ollut tähän liikaa, ehkä harmaasävyisenä kuva voisi toimia ... tarvitsee miettiä sitä joskus :)
Mitäs te tykkäätte uudistuksesta?
torstai 14. heinäkuuta 2011
Eat that up, It's good for you.
Yleismaailmallisesti ei kuulu sen kummallisempaa kun eilen, tai muinakaan päivinä. Maanantain meiningeissä on mietinnät jatkunu, ja tänään pohdin toisen kaverin kanssa tulevaisuutta. Osittain meillä on molemmilla sama tilanne, ettei oo oikeen mitään rajotteita. Miulla kissa, mutta eipä sekään paljoa. Mutta ei tässä kai kauhee stressi oo elämänsuunnitelmien keksimisessä. Kai ne tulee aikanaan, luulen.
Huomenna onkin sitten perjantai ja viikon viimeinen työpäivä (Enää kaks viikkoa töitä, kolme, tai tavallaan neljä ja puol kuitekin takana jo:) ja viikonloppu. Tarkoituksena ois nähdä muutamia kavereita, mutta kerrankin jos vaikka enimmäkseen keskittyis ihan rentoiluun kotosalla. Kyllä täällä nyt taas kelpaa olla, ku on siistiä. Harmi ettei varmaan satu ketään vieraita tulemaan kylään todistamaan tätä ihmettä :D
Kuvat on kaivettu photobucketin syövereistä, useamman vuoden vanhoja itseasiassa. Ei miulla oo lihansyöjäkasveja ollu ainakaan neljään vuoteen kai. Tahtoisin kovasti, mutta en oo saanu aikaseks mentyä etsimään mistään kauempaa kun tuosta oman kaupungin puutarhalta ja siellä ei noita miun lemppareita, eli kärpäsloukkuja ollut :( Ehkä jostain muualta vois tärpätä, jos menis kattomaan.
Sen lisäks tahtoisin kovasti kaivaa jostain tuntokasvin siemeniä ja laittaa kasvamaan. Ilmeisesti se kuitekin kannattais tehdä mielummin tuolla maaliskuussa, mut toisaalta sinne on kamalan pitkä aika vielä .. :( Tosin ensin on projekti löytää niitä siemeniä jostain.. :)
Mutta tämmöstä tänään, kunhan teki mieli kirjotella jotain :)
tiistai 12. heinäkuuta 2011
You know I love you.

Kunhan kokeilin ladata kuvan photobucketin kautta bloggerin sijaan. Tää söpö otos söpöstä otuksestani on otettu tänään. Muuten päivä on jatkunut melko samanlaisena kun eilinenkin, tullut mietiskeltyjä asioita. Kävin myös moikkaamassa yhtä kaveria ja tuli pohdiskeluta elämää hänenkin kanssa vähän. Tai enemmänkin mie mietin ääneen ja avauduin ajatuksistani :D
maanantai 11. heinäkuuta 2011
Postilaatikko kujalla.
Vuosi sitten oli helppoa, kun oli selkeä suunnitelma. Koulu oli vielä hyvän matkaa kesken, eikä edes tarvinnut murehtia tulevaisuutta. Aina sitä välillä on miettinyt ulkomaita ja jatko-opiskeluja ja välillä taas työntekoa ja muuttoa vain Suomen sisällä toiseen kaupunkiin. Viimeaikoina se muuttokohdekaupunkikin on vaihtunut. Tänään mieleen palasi taas pieneksi kutkuttavaksi ajatukseksi opiskelu ulkomailla. Toisaalta opiskelu on kallista, joten työnteko olisi varmempaa. Tähän kaupunkiin en ole jäämässä toivottavasti joulukuun jälkeen, joten muutto ja työpaikan hankkiminen opiskelujen jälkeen sattuvat toki samaan. Siinähän sitä sitten pohtii, miten voi muuttaa toiseen (kalliimpaan) kaupunkiin, jos ei saa vielä töitä. Tai jos saa töitä, mutta onkin vielä asunnottomana.
Ystäviä ja kavereita asuu pitkin ja poikin Suomen maata, joten monikin kaupunki voisi olla vaihtoehto. Helsinki on jostain syystä aina ollut taustalla se ensimmäinen, mutta toisaalta Turkukin houkuttaa. Molemmilta suunnilta löytyy valmiiksi kavereita, joten ei siellä yksin olisi. Toisinkuin täällä tänään ja koko kesän. Luokkakaveritkin asuvat kaikki eri kaupungeissa, joten olo on tyhjä. Sosialisointi ajoittuu yleensä viikonlopuille ja nytkin menneenä viikonloppuna tapahtui paljon ja näin monia ihmisiä, mutta maanantai toi tullessaan tylsyyden. Enpä tänäänkään yksin ole ollut, mutta toisaalta tunnelma on ollut .. lattea. Saapa nähdä mihin se kääntyy, toivottavasti parempaan.
Onhan täällä tuo elämäni mies. Karvakasa. Rakkauspakkaus. Vaikka olis se koiranpentukin kiva.
Ainiin, eikö sirpaleiden pitänyt tuottaa onnea? Sitä odotellessa. Tai onneahan se on kai huonokin onni. Tuli vähän sählättyä tossa viikko sitten ja piti murtautua omaan kesämökkiin kun jätin avaimet sisään ... :D
Tämmönen maanantai tänään, toivottavasti viikko jatkuu paremmissa tunnelmissa. Ehkä sitä pikkuhiljaa taas keksii jotain ratkaisuja. Ei tässä varsinaisesti ees kiire oo, kun tuota koulua vielä puolisen vuotta jäljellä, mutta tavallaan häiritsee itteään kun ei tiedä mitä tehdä. Tuntuu, että kaikilla muilla on niin selkeet suunnitelmat ja päämäärät elämässä ...
Nyt tarvitsee kai hankkia unta. 4.30 herätys ei houkuttelis, mutta minkäs teet.