Tänään meni päivä tosiaan käsityömessuilla. Vai oiskohan oikea termi kädentaitojen messut? Jaa'a. Noh, anygays, oli paljon kaikkea kivaa nähtävää. Löysin joululahjoja ja -ideoita. Rahaa meni tottakai ja olihan jalat vähän väsyneet sen jälkeen. Kotiinpaluu bussissa tuntui iäisyyden mittaiselta ja väsytti. Jostain kummasta revin sitten kuitenkin energiaa käydä siivoamaan kaheksan jälkeen illalla. Siivosin pätkittäin pari tuntia, kattelin välissä telkkaria ja muuta. Sain kuitenkin aikaseks melkoisen siistin kämpän :) Oon oikein tehokas, kun sille päälle joskus harvoin satun. Sillon siivoominen on jopa kivaa, kun yleensä ei. Sittenkun sai valmista, oli vielä parempi fiilis. Siisti koti on aina ihana.
Tosi kivaa kun on vasta perjantai-ilta. Huomenna olis tarkotus mennä kirjastoon ja lainailla jotain kivaa luettavaa. Sit vois jatkaa neulomista, mitä alotin tossa äsken. Villasukat vaihteeks valmistuu, joululahjaks tällä kertaa. Ehkä niitä koulujuttujakin olis ihan hyvä katella. Ei kuitenkaan suurempaa stressiä niistäkään juuri nyt oo.
Mietin eilen illalla tosi jänniä juttuja taas, elämää ja semmosta. Yhessä vaiheessa miulla oli kauheen orpo olo omassa elämässä. Se oli joskus kesällä ja vähän sen jälkeen oikeestaan. En tienny yhtään, et missä pitäs olla ja mitä pitäs tehdä. Tietysti olin tulossa takas omaan kotiin ja kouluun syksyllä Kotikotonta, mut ei se tarkottanu et olisin silti tienny mistää mitää. Kuitenki, eilen illalla jotenki käsitin et tällä hetkellä on aika hyvä olla. Aina vähän väliä on ollu jotain ressiä jostain aiheesta, mut nyt tuntuu et ei oo suuremmin mitää. (*koputtaa päätä eikun puuta*) Tietenki on koulutehtävät (!), ihmissuhteet, raha-asiat, ynnä muu kaikki normaali, mut ei mitään semmosta suurta kysymysmerkkiä. Miulla on elämässä paikka ainaki seuraavaks vuodeks täällä koulussa. Mitä sen jälkeen, ei voi vielä tietää (eikä se tällä hetkellä haittaa yhtään!). Haen amkiin jo nyt keväällä, jos sattusin pääsemään niin siirtoa sitten vuodella. Todennäkösesti en, joten seuraavana keväänä uudestaan. Tuntuu jotenkin omalla tavallaan tosi rentouttavalta tämmönen.
Tai en sit tiiä, ehkä se on joku henkinen kahdenkympin valaistuminen. Hah.
Palaillaan:)
ps. Ai mitenniin olis ikävä kissaa kun sen kuvia piti taas tähänkin laittaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti